Kauhava - Alahärmä - Ylihärmä - Kortesjärvi - Neljän kirkon kierros - Vanha sotatie - Jääkärireitti - Häjyjen jalaanjäliillä - Emäntään vinkkelistä - Tee-se-itse polkupyöräkierros

Kierrokset - Neljän kirkon kierros

Kesto: 3-4 tuntia

"Uusi Kauhava" syntyi kuntaliitoksella 2009. Samassa yhteydessä myös seurakuntien hallinto muuttui. Nykyisen Kauhavan seurakunnan muodostavat Kauhavan alueseurakunta sekä Ala- ja Ylihärmän ynnä Kortesjärven kappeliseurakunnat. Kierros voidaan aloittaa minkä kunnan alueelta tahansa, kronologinen rakennusjärjestys on Ylihärmä, Kortesjärvi, Alahärmä, Kauhava.

YLIHÄRMÄN KIRKKO
1700-luvun suuriin kirkonrakentajiin kuuluva alahärmäläinen Antti Hakola teki ensimmäiset piirustukset ja hänen poikansa Kaappo Hakola jatkoi rakennettaessa naapuriin, kolmen kilometrin päähän Hakolain kotikylästä Ylihärmän yhä käytössä olevaa ristikirkkoa. Kirkko on puurakenteinen ja 24-kulmainen. Engelin kellotapuli valmistui 1828. Hautausmaat ovat aivan kirkon ympärillä samoin kuin useat muistomerkit.

KORTESJÄRVEN KIRKKO
Katatariinan kirkko, pyhitetty Pyhälle Katariinalle, karjan suojelijalle. Suomen ensimmäinen akatemiakoulutuksen saanut kirkonrakentaja pietarsaarelainen Jacob Rijf rakensi tyyliltään kustavilaista uusklassismia edustavan tornillisen, kahdeksankulmaisen, puisen ristikirkon 1792. Kellotornin rakenteet eivät kestäneet kellojen soiton aiheuttamaa rasitusta ja siksi vuonna 1855 jouduttiin rakentamaan erillinen kellotapuli intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Rakentaja oli Olof Häggblad Oravaisista. Kirkontorni korjattiin myös samaisen konttorin piirustusten mukaan, jonka toteutti Juho Kuorikoski 1883. Urkuja varten rakennettiin lehteri 1902. Ensimmäiset urut olivat pneumaattiset. Hans Heinrich rakensi nykyiset 16-äänikertaiset mekaaniset urut 1985. Urkufasadi on peräisin Rymättylän kirkosta, jonne se rakennettiin 1761. Se kulkeutui Turun kaupunkilähetyksen omistamaan Betel-kirkkoon, josta se ostettiin Kortesjärvelle. Alttaritaulu on 1902 hankittu jäljennös taiteilija Berndt Lagerstamin maalauksesta "Jeesus Getsemanessa". Kirkon ympärillä on mm. sankarihauta ja useita muistomerkkejä.

ALAHÄRMÄN KIRKKO
Ylihärmästä tultaessa ohitetaan kirkonrakentaja-Hakolain kotikylä. Antti Hakolan kotiseurakuntaansa rakentama puinen ristikirkko tuhoutui tulipalossa 1800-luvun lopussa. Nykyisen, vuonna 1903 valmistuneen harmaakivikirkon suunnitteli yksi Suomen sen ajan uutterimmista arkkitehdeista, Josef Stenbäck. Yli 50 alttaritaulullaan sanaa julistanut taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin maalasi yli 60-vuotiaana Alahärmän kirkon alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa".

KAUHAVAN KIRKKO
Arkkitehti Josef Stenbäck suunnitteli vuonna 1925 valmistuneen punatiilikirkon Kauhavalle aiemman, Antti Hakolan rakentaman palaneen puukirkon paikalle. Alttaritaulu, Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama "Jeesus siunaa lapsia" saatiin pelastettua edellisen kirkon palosta, joten se on Alahärmän kirkon alttaritaulua kaksikymmentä vuotta vanhempi. Vaikka Frosterus-Såltin aikansa tapaan käytti vanhojen mestareiden teoksia esikuvinaan, kopioista ei voida puhua. Niin kuin ikoneissakin, niin myös alttaritauluissa herkkä pyhän tunne tuottaa yksilöllistä jälkeä. Kirkon ympärillä on useita muistomerkkejä.

Ylihärmän kirkko Kortesjärven kirkko Alahärmän kirkko Kauhavan kirkko

Jok´on keinotoon s´oon leivätöön.